Jokin käsityö se on vaan aina "käsillä" oltava, joten aloitin uuden pipon neulomisen miekkoselle. Olen samankuvioisen pipon neulonut jo kolmisen vuotta sitten. Muistelin, että se oli kiva tehdä, paljon suoraa oikea-nurjaa, mutta välillä apupuikon kanssa muutama kerros jännityksen ylläpitämiseksi. Kaivoin vanhan ohjeen esille. Eipä meinannut millään lähteä syntymään tuo kuvion vaihtumiskohta apupuikkoiluineen, mutta lopulta sekin voitto kotiin ja homma etenee nyt hyvinkin.
Minusta tuo malli on kiva, kun ei tule ihan tavanomaisen tasaneuleinen pipo, vaan siinä on kuitenkin vähän jotain ideaakin.
Vasemmalla ohjeen mallikuva Novitan lehden malli vuodelta 2009. Oikealla työni alku ja ensimmäinen kuvion vaihtumiskohta. Siinä apupuikolle otetaan aina silmukka välillä etupuolelle, välillä takapuolelle. Millään en meinannut saada ohjeen oikeaa kohtaa osumaan neuleessani juuri oikeaan paikkaan ja sitäkös piti junnata moneen kertaan. Neulon konepestävästä kutittamattomasta 100 % villalangasta Novitan Wool kaksinkertaisena (lienee vauvalankaa) (eikä tämä ole maksettu mainos !). Ja koko ajan pelkään, että tuleekin villapaita, eli liian iso. No sitten on oman miekkosen sijaan etsittävä joku iiiiiisopäinen muu miekkonen.
Lanka ei ole sen enempää sinistä kuin harmaatakaan, kamera se vain kummittelee - tai minä - en saa neuletta näyttämään kuvissa mustalta en sitten millään. Niin, ja Novitan kuvan neulejälki on niin sievän tasaista, koska siinä on käytetty jotain paksuhkoa puuvillalankaa - eiiiii, ei neulojan osaamisessa mitään eroa voi olla, eihän.
1 kommentti:
Kaunista neulepintaa ja ihana pipo.
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle.
Lähetä kommentti