Sheferijm-blogi haastoi
koko vuoden 2014 ajan lukukautta elävät, kirjakoukussa olevat immeiset
osallistumaan "ammattinimikkeen" tavoitteluun kertomalla tämän vuoden
aikana lukemiensa kirjojen ammateista. Eli MiMiTuI mikä minusta tulee
isona.
Tässä haasteessa meriittiä kartutetaan oppipojasta mestariksi riippuen siitä,
kuinka monta kirjaa tai ammattia vuoden loppuun mennessä saa kerättyä.
kuinka monta kirjaa tai ammattia vuoden loppuun mennessä saa kerättyä.
Oppipoika - 3 kirjaa, Kisälli - 10 kirjaa ja Mestari - 20 kirjaa.
Ammattinimikettä
alan tavoitella, kisällin arvon aion saavuttaa,
vaikka hiukan tuo mestarinkin arvonimi haaveissani siintää.
vaikka hiukan tuo mestarinkin arvonimi haaveissani siintää.
Kirja nro 3: Nicholson William; Toisten maassa
Ammatti nro 3: joutilas ylioppilas vain
Ammatti nro 3: joutilas ylioppilas vain

Teos on ilmestynyt 2009 (muistaakseni). Sivuja siinä on n. 250. Vähäisestä sivumäärästään huolimatta tämän lukeminen oli minulla pitkään "vaiheessa". Mutta kaikesta kummallisuudestaan huolimatta kirja oli kuitenkin luettava loppuun. Nuori mies, juuri ylioppilastutkinnon suorittanut englatilainen, saa isältään lahjaksi rahaa, jonka sijoittamista hän aluksi pohdiskelee. Todellisuudessa hän haluaisi vain maleksia, oleilla ja olla tekemättä yhtään mitään. Mutta lopulta hän päättää tehdä rahoillaan suunnittelemattoman ulkomaanmatkan ja mennä minne nenä sattuu näyttämään. Hän liftaa rekkaan, joka suuntaa jonnekin itäeurooppalaiseen maahan. Rekassa sattuukin olemaan salakuljetettavaa tavaraa, rekka pysäytetään, kuljettaja ammutaan, lasti poltetaan....mutta sitä ennen kuljettaja työntää pojalle jonkin listan ja poika ehtii paeta. Hän on omillaan tietämättä edes, mikä maa, ei osaa maan kieltä ja kaikenlisäksi maassa näyttää olevan jonkinlainen sotilashallinto. Alkaa aivan uskomaton meno, jonka keskipisteeksi poika oudosti tahtomattaan ajautuu.
Välillä tarina on hyvinkin pohdiskelevaa, pojan elämää syventävää, välillä sekopäistä melskettä vallankumouksellisten ja vastavallankumouksellisten ryhmien kesken. Eikä poika voi ymmärtää, miten hän siihen soppaan joutui, eikä varsinkaan, miten siitä selviäisi pois ja mielellään vielä hengissä.
Ammateista kirjassa nousevat esiin erityisesti maanviljelijä, opettaja, runoilija, pappi ja poliisit. Jonkinlaiseksi punaiseksi langaksi nousee runoilija, jonka runoutta ylistetään ylistämästä päästyäkin. Opettajat tuntuvat olevan järki-ihmisiä, joiden oppineisuutta poliisivaltio haluaisi rajoittaa ja jotka siksi ovat jopa hengenvaarassa. Mutta opettajilta poika kuvittelee saavansa luotettavaa apua tilanteeseensa...koska heillä on tämä yhteinen runoilijatuttavuuskin. Papit saattavat olla toinen avunantaja, muttei heistä oikeasti tiedä, kenen puolella ovat. Poliiseja taas tulee välttää viimeiseen saakka, he ovat täysiä konnia ainakin tässä kirjassa.
Tapahtumat ovat mielipuolisia. Lukiessa tuli mieleen, että mitähän vuosikymmentä kirja kuvaakaan, voiko nykymaailmassa missään maassa enää ollakaan tuommoista. Loppu on yhtä mielipuolinen ja poikkeava siitä, mitä lukija voisi odottaa tapahtuvaksi. Jälleen yksi outoakin oudompi kirja.
Saapa nähdä, uppoaako tämä ammatti tutkintoni vastaanottajaan !?!
1 kommentti:
No, kovasti paljon eri ammatteja sinä olet kirjasta löytänyt, vaikka kirjan päähenkilö onkin vielä ammattipätevyyttä vailla, joten eiköhän tämä yhden pinnan anna.
Lähetä kommentti