8.12.2012

Tonttulan touhut 8.12.

Tämän päivän materiaalipussi sisälsi
*silkkinauhaa, ihanan vanhan sinistä
*kellastuneen kirjansivun, engl.kielisen
*after eight -kääreen, josta pulpahti esiin kimaltava kukka ja paljetteja
*ihanaakin ihanamman tekstitetyn pitsireunaisen harson
(kenties jostain vaatteesta, tekstiilistä)
*taustapahvia

Oi, olen aivan hurmaantunut tuohon pitsireunaiseen tekstitettyyn harsoon. En ole ennen moista nähnytkään ja se yksistään olisi ollut kaunis yksivärisen taustapahvin päällä, aaaahhh ! Ämmi, mistä tuon sait - tahtoisin tietää ??? Jos käytössä olis tuollaisia ihanuuksia, mielestäni kaikki kortit olisivat enemmän kuin minun mieleeni - kauniita. Kiitos Ämmi, ja kiitos muutenkin mielenkiintoisista kokoelmistasi. Kuva vääristää ainakin minun koneellani pohjan väriä - se on oikeasti valkoinen ja ruskeahkot osat ovat oikeasti sellaisia vanhanruskeita. Teksti kuuluu: "She recognised the delicate rose from old photos. Her beloved grandmother had used it frequently over the years. She immediately fell in love."

*  *  *
Taasko se joulupukin muori on johonkin muistoihinsa uinahtanut. Vintille hänen viimeksi nähtiin kapuavan ja jotakin Kyllikki-sisarestaan supisevan. Mitähän aarteitaan hän siellä taas kaiveleekaan, vanhoista kirstuistaan unohtuu lueskelemaan menneisyyden mietteissään. Niin hänelle tuntuu käyvän nykyisin entistä useammin, ovat pikkutontutkin sen jo huomanneet. Mutta kun muori vintiltä taas takaisin tupaan laskeutuu, hänen huulillaan karehtii aina onnellinen hymynväre. Poissaolevalta aina silloin vaikuttaa, vaikka arkisiin puuhiinsa tarttuukin. Mitä kummaa siellä vintillä oikein aina puuhaileekaan? Se jää muorin omaksi salaisuudeksi. Mutta tällä kertaa ainakin muori päätti, että Kyllikki-sisaren luokse on joulun jälkeen matka tehtävä.



Jämäaineksista syntyi toinenkin kortti, jossa on käytetty tämän matskupussin pinnassa olleita kuvia ja vähän muuta edeltävien päivien jämiä. Taustana on vanha engl. maaseututalo ja lisänä sitä sun tätä.  Liekö pukin pussista vähän päässyt tavaraa tippumaan, pitkin katuja levinneet. Oudosti sinertäviksi muuttuvat skannerissani, vaikka vanhan haalean rusehtavia ovat.


5 kommenttia:

Sisko kirjoitti...

Syntyy siis ihanaa jälkeä ihanuuksistakin! Mutta edelleen on sanottava, että varsinainen luovuus kyllä näkyy noissa niukoissa aineksissa. Upeata korttisarjaa ja tekstiä tuotat!

tarja.o kirjoitti...

oi jepulis, että osaa olla kauniita kortteja!! aivan ihania ja kirjailijaksi sinun pitäisi alkaa, ellet jo ole? hieno tarina tällekkin päivää! Tänne on niin mukava tulla katsomaan kun ei etukäteen tiedä mitä millekkin päivää on tiedossa. Saako naurut, kyyneleet vai niinkuin tänään ihastuksen huokailut! tosi upea on kalenterisi!

Ämmi kirjoitti...

Se harsoteksti tuli kirpparilta. Joku oli keräillyt ilmeisesti ompelutarvikkeistaan kaikenlaista sälää, nauhanpätkiä,nappeja joita tulee paitojen mukana yms. ja siellä oli pari tällaistakin! Kaikenlaiset säläpussit ovat juuri siksi niin jänniä ostella, kun ei tiedä mitä löytää! Kaunista jälkeä olet tehnyt!
Minusta juuri tarvikkeiden niukkuus ja toisinaan omituisuuskin tekee tämän haasteen kiinnostavaksi ja haasteelliseksi. Tyhjästä on kiva nyhjätä!

kotilaiska kirjoitti...

Loistava suoritus taas sinulta, hurmaavia molemmat kortit

tarja.o kirjoitti...

Ämmi on todellakin ihan oikeassa!! Hyvä ämmi olen ihan samaa mieltä:)