Yksi tämänkertaisen lukumaratonini kirjoista oli Antti Erosen TALVI.
Hiukan yli 300 sivua, jännitysromaani, sanottiin sen alkusivuilla.
Kirjastossa luokiteltu scifi-hyllyyn. Hyvä kirja, voin suositella.
Kirja kertoo naapurissa ja Euroopan maissa tapahtuneiden ydinräjäytysten jälkeisistä päivistä, parista-kolmesta viikosta. Kirjassa tapahtuu todella monenmoista. Ja minä koin sen jonkinlaisena selviytymistarinana. Yhden perheen kolmen henkilön mukana liikutaan Savon ja Pohjois-Karjalan mailla. Ensin nähdään tilanne ydinlaskeuman ensimmäisiltä päiviltä Kuopiossa isän silmin. Sitten seurataan aikuisen pojan osallistumista maanpuolustukseen itärajoillamme. Ja viimeisin ja mielestäni vaikuttavin osuus liikutaan perheen 19-vuotiaan tyttären matkassa. Hänkin on sotilaskoulutuksen saanut, mutta näin naislukijana, onneksi hänen tarinansa ei kuvaa rintaman tapahtumia vaan sivussa siitä. Pikkuisen piti lukea hyppien-pomppien kirjan keskiosasta pojan rintamakokemuksia, mutta onneksi ne tarinat loppuivat lyhyeen ja päästiin paljon kiinnostavampiin tyttären elämän käänteisiin. Neljäntenä, muttei vähäisimpänä henkilönä kaikkien heidän mukanaan seikkailee kummallinen, resuinen ja hiukan arveluttavakin herra Mustamaa.
Näin kirjan tarinan aivan selvästi silmieni eteen avautuvana elokuvana.
Mahtaakohan siitä olla tehty filmiä, tuskin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti