Punaisen kartanon toinen asukas on vanha herrasmies, nuorempana taikuri parhaasta päästä. Pikkupiiat epäilevät häntä ihka aidoksi velhoksi. Edes sisällä talossa mies ei päivisin liikahdakaan, mutta pimeyden tullen hän alkaa kulkea synkillä käytävillä kuin jotain etsien. Aina hän on pukeutunut kuin hienoimpiin juhliin olisi menossa. Kärttyisä, sitäkin hän on ja pikkupiiat varovat visusti olemasta pimeään aikaan talon käytävillä hänen tiellään. Miekkonen kulkee aina vain kynttilä valonaan ja hänen ympärillään leijuu outo kylmänkostea usva. Onkohan tästä maailmasta ollenkaan, hui !
2 kommenttia:
Kyllä tuollainen pelottaa!
Kamalan jännittävä mies.
Lähetä kommentti