Niin että yksi kirja tuli taas luetuksi.
Ukkostellut on, muttei satanut enää tänään.
Aurinkokin paistelee jo, joten jääköhän lueskelu vastedes vähemmälle.
Pitänee paneutua pihapuuhiin.
Tämä oli kuitenkin uusi kirjailijatuttavuus;
Virve Sammalkormp,
ja hänen neljäs romaaninsa;
Metsän keskellä maja.
Ihan ok.
Niin ja kirsikat on mieliherkkuani, nyt niitä taas kaupasta saa.
3 kommenttia:
Juu,pihahommia on pitänyt tehdä ja vähän olen leiponut,pessyt pyykkiä,katsonut kisoja ja nukkunut päiväunet. Kävin myös alakerrassa kokeilemassa kortintekoa,ei onnistu ei. Tämmöistä täällä. Niin ja yhden sukan sain valmiiksi.
Kirsikoista tykkään minäkin. Kirjan nimi kuulostaa kiehtovalta, maja metsässä tuntuu mukavalta ajatukselta. Mistähän kirja kertoo?
Aino, kirjan aihe pääpiirteissään: kaksi jo aviossa olevaa sisarusta joutuvat kesätorpallaan mielipuolisen nuoren miehen "vangeiksi". Mukana on myös toisen sisaren parivuotias poikalapsi. Kirjassa paneudutaan sisarusten väleihin ja heidän erilaiseen suhtautumistapaansa tuohon tilanteeseen ja siitä poispääsyyn, pikkupojan pelastamiseen ja tilanteen pahetessa lopulta itsensä pelastamiseen. Ikävästä tilanteesta huolimatta kirjassa oli pitkään leppoisa kesätunnelma ja vaikka hyökkääjä olikin väkivaltainen ja arvaamaton, ei kirjassa mitenkään erityisesti "herkutella" väkivallalla. Loppupuolella sitten selviää myös hyökkääjän taustat ja kirja kaikesta huolimatta päättyy ihan mukavasti. Siis aika tavallisen elämän poikkeavan tapahtuman kuvaus. Se maja muuten on pelastumista varten lähinnä pikkupojalle luotu mielikuva ja leikki. Psykologiaa, ihmissuhteita, kasvua ja ymmärtämistä sekä toteamista, että ei kummituksia ole olemassa, ne ovat vain ihmisen omassa mielessä. Helppolukuinen se oli.
Lähetä kommentti